Koulutustarjonta | Vetovoimainen ja kansainvälinen korkeakoulu Jyväskylässä

Kuvaus

Syksyn 2019 polkuopinnot 2 ovat laajuudeltaan 34 opintopistettä.

Avoimen amk:n polkuopintojen jälkeen voit hakea erillisvalinnassa tutkinto-opiskelijaksi Jamkin Seinäjoella toteutettavaan tutkintokoulutukseen.

Polkuopinnoissa lähipäivät järjestetään Seinäjoella keskimäärin kahtenä peräkkäisenä päivänä kuussa. Lähipäivät ilmoitetaan myöhemmin.

Aika

16.08.2019 - 20.12.2019

Ilmoittautumiset

12.08.2019 mennessä

Paikka

Seinäjoen ammattikorkeakoulun tilat

Kohderyhmä

HUOM! Vain Toimintaterapian polkuopinnot 1 keväällä 2019 Seinäjoen ryhmässä suorittaneille

Hinta

340 €, josta ennakkomaksu 150 € verkkomaksuna ilmoittautumisen yhteydessä. 2. erä joko ilmoittautumisen yhteydessä tai laskutettuna (laskutuslisä 5 euroa).

Lisätietoja

Toimintaterapian lehtori Mari Kantanen, mari.kantanen@jamk.fi, p. 0400 989 470

Fysioterapian lehtori Pia Haapala, pia.haapala@seamk.fi, p. 040 830 3961

Lisätietoja toimintaterapeuttikoulutuksesta JAMK:ssa ja SeAMK:ssa:

https://www.jamk.fi/fi/Koulutus/Sosiaali-ja-terveysala/toimintaterapeutti/

https://www.seamk.fi/toimintaterapian-opinnot-alkavat-seinajoella-seamkin-ja-jamkin-yhteistyona-koulutus-vastaa-tarpeeseen/

Lisätietoja ilmoittautumisesta

avoinamk@jamk.fi

Kokonaisuuteen kuuluvat opintojaksot

Harjoittelu II, 15 op

Osaajana kehittyminen, 1 op

Esitiedot		-
Tavoite		Opiskelija saa valmiudet amk-opiskeluun ja kiinnittyy osaksi opiskelu- ja toimintaympäristöä. Opiskelija osaa hankkia ja analysoida tietoa koskien amk-opintoja, ammattialaa ja oman alansa ammatillisia vaihtoehtoja. Opiskelija kykenee arvioimaan osaamistaan, asettamaan ammatillisia tavoitteita, tekemään opintoihinsa liittyviä valintoja ja saattamaan niitä käytäntöön. Opiskelija saa valmiuksia työnhakuun sekä tiedostaa jatko-opiskelumahdollisuudet.
Sisältö		1. vuosi PEREHTYMINEN JAMKIN OPPIMIS- JA TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN Opiskelija tekee ennakkotehtävän. Opiskelija osallistuu orientaatiopäiviin ja yhteisiin informaatiotilaisuuksiin ja kirjaston tiedonhankintakoulutuksiin. Opiskelija osallistuu pienryhmäryhmätyöskentelyyn (vertaistutortoiminta). Opiskelija tiedostaa oman asemansa ja oikeutensa oppimis- ja toimintaympäristössä ja toimii eettisten ohjeiden mukaisesti. OMA OSAAMINEN - PORTFOLION ALOITTAMINEN • Opiskelija tunnistaa omat lähtökohtansa: millainen olen? mitä osaan? missä verkostoissa toimin? * • Opiskelija kuvaa lähtökohtien pohjalta nykytilanteen ja pohtii ammatillisia kiinnostuksen kohteitaan ja kehittämistarpeitaan.* • Opiskelija määrittää portfoliolleen rakenteen ja toteutustavan sekä ensimmäisen version sisällöstä huomioiden yllämainitut. URASUUNNITTELU • Opiskelija tuntee työ- ja koulutusmahdollisuuksiaan, pohtii ammatillisia tavoitteitaan ja suunnittelee niitä tukevia valintoja. • Opiskelija vastaa urasuunnitelma I kysymyksiin ennen opettajatutorin kanssa käymää henkilökohtaista HOPS-keskusteluaan. OPINTOJEN SUUNNITTELU (HOPS) • Opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS:in) ottaen huomioon urasuunnitelmansa ja portfolionsa, osallistuu opettajatutorin järjestämään henkilökohtaiseen HOPS-keskusteluun. Opiskelija tekee opintojaksoilmoittautumiset (ASIO) ja tarvittaessa hyväksilukemista koskevat anomukset. 2. vuosi OMA OSAAMINEN - VÄLIPORTFOLIO • Opiskelija työstää portfoliotaan opiskelun aikana kertyneestä osaamisestaan, tuotoksistaan ja saamistaan palautteista. Portfoliossaan opiskelija kykenee reflektoimaan ja kuvaamaan osaamistaan sekä ammatti-identiteettinsä kehittymistä. • Opiskelija kehittää portfolion visuaalista ja sisällöllistä rakennetta kohti näyteportfoliota. URASUUNNITTELU • Opiskelija päivittää ja pohtii ammatillisia tavoitteitaan ja niiden edistymistä osana opintoja ja tekee niitä tukevia opintoihin liittyviä jatkovalintoja. • Opiskelija vastaa urasuunnitelma II kysymyksiin ennen opettajatutorin kanssa käymää henkilökohtaista HOPS-keskusteluaan. OPINTOJEN SUUNNITTELU (HOPS) • Opiskelija päivittää HOPS:iaan ja miettii tutkintonsa kokonaisuutta esimerkiksi yrittäjyyden ja kansainvälistymisen tuomia mahdollisuuksia osana opintojaan. • Opiskelija osallistuu opettajatutorin järjestämään henkilökohtaiseen HOPS-keskusteluun. 3.-4. vuosi OMA OSAAMINEN – NÄYTEPORTFOLIO • Opiskelija viimeistelee työ- tai jatko-opiskelupaikan hakuun tarvittavan näyteportfolion sisällyttäen siihen myös työssä, harrastuksissa ja muissa opinnoissa saavuttamansa osaamisen. URASUUNNITTELU • Opiskelija valmistautuu työ- tai jatko-opiskelupaikan hakemiseen ja rekrytointitilanteisiin hyödyntäen tarjolla olevia tapahtumia ja infoja sekä Optima-työtilaan koottua aineistoa. • Opiskelija vastaa urasuunnitelma III kysymyksiin ennen opettajatutorin kanssa käymää viimeistä henkilökohtaista HOPS-keskusteluaan. OPINTOJEN SUUNNITTELU (HOPS) • Opiskelija tekee tavoiteajassa valmistumiseen tähtäävän suunnitelman opintojen loppuunsaattamiseksi. • Opiskelija tekee opintojen kokonaisarvioinnin vastaamalla AVOP-palautteeseen. • Opiskelija osallistuu opettajatutorin järjestämään henkilökohtaiseen HOPS-keskusteluun.
Suoritustapa		o Perehdytykset o Tiedottaminen, neuvonta ja ohjaustyö o Henkilökohtaiset HOPS-keskustelut o Pienryhmissä tapahtuva työskentely o Itsenäinen työskentely ja aineistonkeruu (portfolion laadinta) o Verkkotyöskentely Itsenäinen tiedonhaku, pienryhmä- ja henkilökohtainen ohjaus. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), urasuunnitelma- ja portfoliotyöskentely.
Kirjallisuus		optima.jamk.fi
Muu informaatio		Huom. opintojaksokuvausta on muutettu tavoitteiden, sisältöjen, suoritusten ja arviointimenetelmien osalta 29.6.2016.

JAMK Innovaatioviikko, 2 op

Johdanto toiminnan mahdollistamiseen, 5 op

Toimintakyky, osallisuus ja ohjaaminen, 6 op

Esitiedot		Opiskelija tunnistaa sosiaali- ja terveysalan palveluita, tietää sosiaali- ja terveysalan asiakaslähtöisen työskentelyn perusteita sekä tunnistaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen lähtökohtia sekä tuntee kansallisia ja kansainvälisiä suosituksia.
Tavoite		Opiskelija ymmärtää toimijuuden, osallisuuden ja ohjaamisen käsitteet. Opiskelija ymmärtää ICF- viitekehyksen toimintakyvyn ja osallisuuden kuvaajana. Opiskelija ymmärtää kuntoutus- ja sosiaalialan asiakas- ja palveluprosessien vaiheet, dokumentoinnin periaatteet sekä tietää ohjaamisen lähtökohtia ja periaatteita. Hän tuntee asiakkaan toimintakyvyn, osallisuuden sekä kuntoutus- ja palvelutarpeen arvioinnin perusteita ja osaa etsiä näyttöön perustuvia arviointimenetelmiä. Opiskelija tietää apuvälineprosessin vaiheet ja ymmärtää hyvinvointiteknologian / apuvälineiden merkityksen asiakkaan toimintakyvyn ja osallisuuden tukemisessa.
Sisältö		- Toimintakyvyn, osallisuuden, toimijuuden ja ohjaamisen käsitteiden teoreettiset perusteet. - Kuntoutus- ja sosiaalialan asiakas- ja palveluprosessin vaiheet ja periaatteet elämänkulun eri vaiheissa. - ICF viitekehys asiakaslähtöisen ja moniammatillisen työn jäsentäjänä: yhteinen kieli ja käsitteet, toimintakyvyn ja osallisuuden kuvaaminen. - Toimia-tietokanta: toiminta- ja työkyvyn arviointimenetelmiä ja -mittareita. - Dokumentoinnin perusteet ja THL:n rakenteisen kirjaamisen malli. - Motivoiva keskustelu - Ohjaamisen periaatteet ja harjoittelua - Apuvälinepalveluprosessi - Toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja turvallisuutta edistävät apuvälineet ja hyvinvointiteknologiset ratkaisut, kuten liikkumisen ja kommunikaation apuvälineet sekä pienapuvälineet. - Eri toimintaympäristöjen esteettömyys
Suoritustapa		MONIMUOTOTOTEUTUS Monialaisten ryhmien työskentely, luennot, oppimistehtävät, itsearviointi, webinaarit
Kirjallisuus		Autti-Rämö Ilona, Salminen Anna-Liisa, Rajavaara Marketta, Ylinen Aarne (toim.) 2016. Kuntoutuminen. E-kirja www.oppiportti.fi/op/opk04612 Helminen Jari. 2017. Asiakkaan moniammatillinen ohjaus sosiaali- ja terveydenhuollossa. ICF-luokitus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus Motivoivan keskustelun verkkokurssi. Duodecim.https://www.oppiportti.fi/op/dvk00017 Osallisuus. THL. https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi/osallisuus Terveyskylä.fi. Apuvälineet. https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/ammattilaisille/apuv%C3%A4lineet Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto. TOIMIA-tietokanta. http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/ Vehviläinen Sanna. 2014. Ohjaustyön opas: yhteistyössä kohti toimijuutta. Vänskä, K., Laitinen-Väänänen, S., Kettunen, T., & Mäkelä, J. 2011. Onnistuuko ohjaus. Sosiaali- ja terveysalan ohjaustyössä kehittyminen. Helsinki: Edita.
Muu informaatio		KIKA-opiskelijoilla opintojakson toteutus ja tehtävät on kuvattu erikseen Optimassa opintojakson työtilassa.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perusteet, 3 op

Esitiedot		-
Tavoite		Opiskelija - tietää kansallisten ja kansainvälisten strategioiden merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä terveyserojen kaventamisen ja syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta - ymmärtää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teoreettisia lähtökohtia ja keskeisiä käsitteitä - osaa keskustella terveyden edistämisen painopisteistä ja taustatekijöistä kansanterveyden ja terveyserojen kaventamisen näkökulmasta - tunnistaa ravitsemukseen ja liikuntaan liittyviä muutostarpeita hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.
Sisältö		- Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen arvolähtökohdat ja viitekehys. - Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kansainväliset (WHO, EU) ja kansalliset strategiat, suositukset ja ohjelmat. - Terveyserojen kaventaminen ja syrjäytymisen ehkäisy. - Hyvinvointia ja terveyttä määrittelevät tekijät ja terveyden edistämisen painopistealueet: ravitsemus, fyysinen aktiivisuus ja sosiaaliset suhteet. - Muutostarpeiden tunnistaminen ja prosessin ohjaaminen
Suoritustapa		• Monimuoto-opiskelu: - Kontaktiopiskelu: luennot/työpajat - Verkko-opiskelu: webinaarit/ verkkokeskustelu, verkko-oppimistehtävät, ammatillinen reflektiopaperi.
Kirjallisuus		Liimatainen, L. 2007. Terveyden edistäminen. Teoksessa: Vanheneminen ja terveys. Lyyra, T.-M., Pikkarainen, A. & Tikkainen, P. (toim.) 5-8, 30-38. Lindström, B. & Eriksson, M. 2010. Salutogeneettinen lähestymistapa terveyteen – teoria terveyden resursseista.Teoksessa: Terveyden edistäminen – teorioista toimintaan. Pietilä, A.-M. (toim.) 32-52. Ottawa Charter for Health Promotion. 1986. WHO. viitattu 4.3.2015. http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0004/129532/Ottawa_Charter.pdf Pietilä, A.-M. 2010. Kuvauksia terveyttä edistävän työn eettisestä perustasta. Teoksessa: Terveyden edistäminen – teorioista toimintaan. Pietilä, A.-M. (toim.) 244-258. Rotko, T., Aho, T., Mustonen, N. & Linnanmäki, W. 2011. Kapeneeko kuilu? Tilannekatsaus terveyserojen kaventamiseen Suomessa 2007-2010. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL), Raportti 8/2011. Helsinki. Viitattu 21.1.2015. www.julkari.fi Terveyden edistämisen laatusuositus. 2006. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:19. Viitattu 19.2.2015. http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=39503&name=DLFE-9303.pdf
Muu informaatio		-

Lääketiede kuntoutuksen näkökulmasta, 2 op

Hae koulutusta

Kurssikorisi sisältö

Toimintaterapeutin polkuopinnot 2, 34 op (VAIN polkuopinnot 1 keväällä 2019 suorittaneille - Seinäjoella toteutuva ryhmä)